Alkoholi aiheuttaa lasten pahoin­vointia

Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö on vakavin yksittäinen lasten pahoinvointia aiheuttava tekijä. Ongelmat eivät keskity yksinomaan suurkuluttajien perheisiin. Myös vanhempien ajoittainen harkitsematon alkoholinkäyttö aiheuttaa lapsille ongelmia ja pelkoja.

Ongelmaa ei ole yksinkertaista kuvata luvuilla, sillä normaaliin perhe-elämään piiloutuva häiritsevä alkoholinkäyttö on paljon yleisempää kuin mitä tilastot kertovat.
Kuitenkin:

  • Jopa joka viidennessä suomalaisperheessä käytetään liikaa alkoholia. 
  • Joka kymmenes suomalaislapsi varttuu perheessä, jossa vanhempien päihteidenkäyttö aiheuttaa lapsille eriasteisia akuutteja tai pysyviä haittoja.
  • Vanhempien päihteidenkäyttö sekä usein siihen liittyvä väkivaltaisuus ovat yleisimmät syyt lasten huostaanottoihin. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut tuhansilla lapsilla kymmenen vuoden aikana.

Anna pienelle
edel­ly­tyk­set elämään

Äidin alkoholinkäyttö saattaa tuhota lapsen terveen elämän edellytykset jo ennen syntymää. Alkoholi on tärkein yksittäinen raskaudenaikainen kehitysvammaisuuden syy. Alkoholi on huumeita vaarallisempi päihde syntyvälle lapselle, sillä sikiöalkoholivaurio eli fetaalialkoholisyndrooma (FAS) jättää lapseen pysyvät vauriot:

  • kasvuhäiriö, fyysinen jälkeenjääneisyys
  • neurologiset oireet ja henkinen jälkeenjääneisyys
  • poikkeavat kasvonpiirteet ja pienipäisyys.

Vuosittain alkoholi ja muut päihteet vaarantavat maassamme jopa 6 000 syntyvää lasta. Kaikki eivät vaurioidu, mutta vuosittain Suomessa syntyy noin 600–650 sikiöaikana alkoholille altistunutta lasta.

Kaikeksi onneksi alkoholin aiheuttamat vauriot ovat ainoat, jotka ovat täysin ennalta ehkäistävissä – lopettamalla alkoholinkäyttö raskauden aikana.

Lasta pitää hoitaa selvin päin

Alkoholi erittyy myös äidinmaitoon. Karkeasti arvioiden veren ja maidon alkoholipitoisuudet ovat lähellä toisiaan. Jos äiti on vahvassa – esimerkiksi kahden promillen – humalassa, on äidinmaidon alkoholipitoisuus 0,2 ml/1 dl. Määrä on niin pieni, ettei se aiheuta lapselle humalatilaa.

Aikuisen lieväkin humalatila aiheuttaa kuitenkin lapsessa levottomuutta ja tekee lapsenhoidosta epävarmaa. Aivan pienikin lapsi aistii humalatilaan liittyvän kömpelön käsittelyn ja turvattomuuden. Siksi lasta pitää hoitaa, imettää ja käsitellä selvin päin.

Alkoholiin ei voi koskaan suhtautua rennosti. Vanhempien on hyvä miettiä juhlien alla, antaisiko oman lapsensa päihtyneen ihmisen hoitoon. Jos ei, niin silloin kannattaa harkita omia juomatapojaan.

Se mikä aikuisesta saattaa olla normaalia, ei lapsen silmin sitä ole

Aikuisten alkoholinkäyttö kuitenkin uhkaa lasten oikeuksia turvalliseen ja hyvään kasvuympäristöön. Ongelmia eivät aiheuta yksinomaan näkyvä suurkulutus ja ongelmakäyttö. Myös vanhempien ajoittainen harkitsematon alkoholinkäyttö luo turvattomuutta lasten kasvuympäristöön.

Humalajuominen on hyväksyttyä maassamme, eikä satunnaista humaltumista pidetä ongelmana. Lasten kokemuksissa humala ja alkoholiongelma kuitenkin liittyvät läheisesti yhteen. Lapsi kokee hyvin voimakkaasti aikuisessa tapahtuvat muutokset. Jopa pienikin käyttäytymisen muutos, puheäänen nousu tai alkoholin haju voivat aiheuttaa lapselle epävarmuutta.

Olennaista lapsen kannalta on, että vanhempi muuttuu tavallisesta tutusta vanhemmasta ikään kuin joksikin toiseksi. Se johtaa kielteisiin tunteisiin: pelkoon, vihaan ja häpeään.

Nämä lasten kokemat kielteiset tunteet näyttävät usein konkretisoituvan erilaisina sairauksina ja oireina: he saattavat potea pää- ja vatsakipuja, kun vanhemman juominen alkaa. Alkoholiongelmaisten lapset kärsivät masennuksesta myös muita useammin.

Olipa kyseessä satunnainen liikakäyttö tai suoranainen ongelmakäyttö, lapset joutuvat kärsimään läheisen ihmisen juomisesta kaikkein eniten. Heillä ei ole juuri mahdollisuutta vaikuttaa tilanteeseen tai päästä pois juojan läheisyydestä.

Miten sinä käytät alkoholia lasten seurassa?

Jokainen aikuinen on esikuva

Lapsille mallioppiminen on tärkeää. Jokainen lapsen seurassa alkoholia käyttävä aikuinen – äiti, isä, täti tai vieras – antaa omalla käyttäytymisellään aina mallin lapselle. Siksi jokaisen aikuisen pitäisi pohtia, miten itse käyttää alkoholia lasten seurassa.

Aikuisten suhtautuminen alkoholiin välittyy seuraavalle sukupolvelle. Miten sinä suhtaudut alkoholiin? Millainen alkoholinkäyttö kuuluu perhejuhlaan ja arkeen? Millaista olisi elämä ilman alkoholia? Miten toivot oman lapsesi suhtautuvan aikuisena alkoholin käyttöön? Minkälaisen mallin olet saanut omilta vanhemmiltasi?

Mieti, millaisen alkoholinkäytön mallin annat lapselle.