Markkinoinnin ja mainonnan tehtävä on osua arkaan paikkaan, lohduttaa tai luoda tarpeita, joita meillä ei todellisuudessa ole. Kun tarve on luotu, on aika iskostaa kohderyhmän alitajuntaan oikea brändi. Alkaa brändien välinen kilpailu.

Tässä vaiheessa – olipa kyseessä tennarit, kännykkä, lomamatka tai olut – lähtökohta on aikaa sitten unohtunut: se tarve. Kuluttaja tuskin enää muistaa miten, milloin ja miksi hän löysi tiensä tuotteen pariin. Oliko elämässä joskus aukko, johon kyseinen tuote tarjosi täytteen? Muuttuiko elämäni paremmaksi, opinko lentämään, löysinkö rakkauden, avautuiko eteeni sininen laguuni?

Suomalaiset ovat kosketuskammoista kansaa. Näin väittää tutkija Taina Kinnunen toukokuussa julkaistussa teoksessaan "Vahvat yksin, heikot sylityksin". Moni asiantuntija vahvistaa väitteen.

Toisen ihmisen läheisyys on kuitenkin tarve, joka ihmisellä on sisäsyntyinen. Sen totaalinen puute voi johtaa jopa vastasyntyneen kuolemaan. Tätä vajettako me annamme markkinavoimien täyttää puolestamme? Entäpä jos pitäisimme lasta lähellä, Tarjoaisimme hänelle turvallisen sylin ja kertoisimme, että oikeasti siideriä juomalla ei opi lentämään?

Leena Herlevi-Valtonen
tiedottaja, Suomen Vanhempainliitto